Sitrussivut

Citrus Pages

     
Share








Sitrussivut images/flagbritish.jpg
Johdanto
Kinotto
Kinotto, Citrus myrtifolia
© C. Jacquemond / INRA
Yleistä Litteämandariini 'Shekwasha' © C. Jacquemond / INRA
Litteämandariini 'Shekwasha', Citrus depressa
© C. Jacquemond / INRA
Vähän historiaa
Kasvatus ja lisääminen
Kauden 2007/08 tuotanto
Kasviopillinen luokitus ja
hedelmien esittely
Sitrusten suku
D.J. Mabberley
Uusi Citrus-luokitus
Käytetyt lyhenteet
Valokuvat
Sitrussivujen tietolähteet
Citrus Pages
Sitrushedelmiä omasta puusta
Internet-yhteensopivuus




Yleistä
Sitrushedelmät ovat suurin viljelty hedelmäryhmä maailmassa. Toisena on banaani ja kolmantena viinirypäle. Sitrushedelmistä eniten viljelty on appelsiini. Sitä ja viinirypälettä yhdistää se, että molemmista suurin osa puristetaan mehuksi. Rypälemehu käy viiniksi, mutta appelsiinituoremehu nautitaan useimmiten sellaisenaan. Sitrussivut on kokonaan omistettu Citrus-sukuun kuuluville syötäville hedelmille.  Sitrussivuilla esitellään noin 200 yleisintä sitrushedelmää valokuvan kera. Niiden lisäksi mainitaan noin 100 esiteltyjen kasvien läheistä sisarlajiketta, joten lajikkeitten määrä nousee kolmeen sataan. Hakemistossa on noin 300 omiksi lajeikseen aiemmin luokiteltujen sitruskasvien latinankielistä nimeä.

Muiden sitrushedelmiin kuuluvien sukujen esittelyt löytyvät Sitrussivujen englanninkielisestä versiosta Citrus Pages: kumkvatit (Citrus japonica Thunb.) sivulta Kumquats , kolmilehtisitrus (Citrus trifoliata L.) sivulta Trifoliates,  Australian kotoperäiset sitruslajikkeet sivulta Native Australian citrus sekä useat muut sitrushedelmien lähisukulaiset sivulta Citrus relatives. Englanninkielisessä versiossa esitellään noin 300 sitruslajiketta ja mainitaan niiden noin 100  läheistä sisarlajiketta.
Persianlimetti


Mandariini 'Clemenvilla'

Vähän historiaa

Sormisukaattisitruuna
Karvasimeläpomeranssi © C.Jacquemond / INRA
Citrus lumia
 
Sukaattisitruunoita tiedetään viljellyn Mesopotamiassa 4000 vuotta eaa. Useimmat muut sitrukset ovat kotoisin Koillis- tai Kaakkois-Aasiasta ja niistä löytyy ensimmäinen kirjallinen maininta sanskritin kirjallisuudesta noin 800 vuotta eaa. Sitrushedelmien varsinainen viljely alkoi Kiinassa noin 500 vuotta eaa. Ensimmäinen Eurooppaan saapunut sitrushedelmä oli sukaattisitruuna, joka tuli Aleksanteri Suuren sotajoukkojen mukana n. 325 eaa. Aluksi sitä käytettiin hajusteena ja vasta myöhemmin ravinnoksi. Roomalaisten pidoissa tiedetään nautitun sukaattisitruunan lisäksi myös sitruunoita ja appelsiineja, mutta nämä olivat kuitenkin kalliita provinsseista  tuotettuja erikoisuuksia. Roomalaiset saivat sitruunan ja appelsiinin kasvamaan ja pysymään hengissä, mutta ne eivät vielä tuohon aikaan tuottaneet Roomassa hedelmiä.

Arabivalloittajat toivat mukanaan paljon uusia asioita Eurooppaan. Heidän mukanaan levisi  pomeranssi Välimeren alueelle 900 - 1100 -luvuilla. Sitruuna saapui Eurooppaan ristiretkien mukana. Sitä tiedetään viljellyn Sisiliassa 1000-luvun paikkeilla ja Espanjassa vuodesta 1150. Suuret löytöretket laajensivat paitsi maailmankuvaamme myös ruokavaliotamme. Limetit ja appelsiinit saapuivat kauppiaitten mukana kaukoidästä 1500-luvun alkupuolella. Viimeisenä Eurooppaan tuli mandariini vasta 1800-luvun alkupuolella. Mandariini on sittemmin tullut hyvin suosituksi ja jatkuvan jalostuksen kohteeksi. Ranskan viljelykasvien tutkimuslaitoksen koeasemalla Korsikassa kasvaa yli 240 erilaista mandariinipuuta.
 


Sitrusten kasvatus ja lisääminen
Sitrusten kasvattamista vaikeuttaa se, että lähes kaikki sitrushedelmät risteytyvät sekä tuuli- että hyönteispölytyksen avulla helposti keskenään. Sitrushedelmän siemenestä ei sen takia aina kasva emokasvinsa kaltaista tainta.  Sitruskasveja on tämän vuoksi kautta aikojen lisätty aluksi pistokkaista ja myöhemmin varttamalla. Varttamiseen on turvauduttu myös koska osa risteymistä on hyvin arkoja kasvitaudeille ja niiden oksia on vartettu sellaisten kasvien juuriin, joiden tiedetään olevan taudinkestävä. Lähes kaikki nykyisin myytävät appelsiinien ja mandariinien kauppalajikkeet on vartettu sellaisten pomeranssien ja limettien juuriin joiden taudinkestävyys tunnetaan.  Nykyisin yleisin sitruskasvien lisäämistapa on silmujen varttaminen. Taimitarhat myyvät keväisin silmuisia oksia. Silmut vartetaan terverunkoiseen kasviin tehtyihin viiltoihin.  Yhä laajemmalle leviää kasvien monistaminen kloonaamalla. Kloonaus on nopein ja edullisin tapa lisätä terveitä taimia, varsinkin kehitysmaaolosuhteissa.
 
 
Klementiini
 


'Olinda' appelsiini
 


'Femminello' sitruuna



Citrus limettioides 'Mary Ellen'



karheakuorisitruuna



'Rhode Red' appelsiini



sileäkuorisitruuna


Sitrusten tuotanto maailmassa 2007/08

Viljelykautena kesä 2007- kevät 2008 sitrushedelmien suurimmat tuottajamaat olivat:

1. Kiina, 2. Brasilia, 3. Yhdysvallat, 4. Meksiko ja 5. Espanja.

Suurimmat sitrushedelmien viejämaat  2007/08
1. Espanja
2. Etelä-Afrikka
3. Yhdysvallat (appelsiineja ja greippejä)
4. Turkki
5. Argentiina
6. Kiina
7. Meksiko 
8. Marokko

Suurimmat sitrushedelmien maahantuojat 2007/08

Maailman suurin sitrushedelmien maahantuoja ovat EU:n 27 jäsenvaltiota, joihin
suurimmat EU:n ulkopuoliset tuojat olivat Etelä-Afrikka, Argentiina ja Turkki.

EU:n ulkopuolisista maista suurimpia sitrusten maahantuojia olivat:
2. Venäjä
3. Yhdysvallat (appelsiinituoremehua,
sitruunoita, limettejä ja mandariineja)
4. Kanada
5. Japani
6. Ukraina
7. Honkong
8. Malesia
9. Sveitsi
10. Indonesia
  (Lähde: USDA Foreign Agricultural Service: Citrus World Markets and Trade, 4/2008)

Appelsiinituoremehun suurimmat tuotantoalueet ovat Sao Paulo, Brasilia ja Florida, Yhdysvallat. Tuoremehun suurimmat kuluttajat ovat Yhdysvallat, EU, Kanada, Venäjä ja Japani.

Uutena piirteenä on sitrushedelmien viljelyyn viime vuosina tullut mukaan se, että suurimmissa kuluttajamaissa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa sitrusten sesonki on tullut ympärivuotiseksi eteläisen pallonpuoliskon kasvaneen tuotannon ansiosta. Kun vielä on kehitetty uusia myöhään kypsyviä lajikkeita alkavat etelän  sadon ensimmäiset hedelmät kypsyä Brasiliassa, Argentiinassa, Angolassa ja Etelä-Afrikassa ennen kuin pohjoisen viimeiset lajikkeet on korjattu. Puolen vuoden kuluttua tilanne on päinvastainen.

On syytä muistaa, että tärkeimpien sitrusten (appelsiinien, mandariinien, sitruunoiden ja useimpien greippien) satokausi ajoittuu aina paikalliseen talveen ja varhaiskevääseen. Täysin trooppisten alueiden kasvit (pomelot, osa limeteistä ja eräät greipit) muodostavat tästä poikkeuksen. Muutamilla pomeloilla on neljä satokautta vuodessa. Joitain limettejä poimitaan ympäri vuoden kuukauden välein.


   Sitrushedelmien kasviopillinen luokitus ja esittely

Mandariini 'Nasnaran' © C. Jacquemond / INRA


Mandariini 'Ellendale'


Satsuma 'Owari'


sormisukaattisitruuna

Sitrusten luokittelua vaikeuttaa sitruslajien helppo risteytyminen. Risteymiä on syntynyt ja syntyy koko ajan. Uusia lajikkeita myös jalostetaan jatkuvasti haluttujen ominaisuuksien (siemenettömyys, mehukkuus ja raikas maku) lisäämiseksi. Rajanveto vähäisen muunnoksen ja kokonaan uuden lajikkeen tai lajin välillä on sitrusten kohdalla toisinaan hyvin vaikeaa ja vaatii vanhempia lajikkeita tutkittaessa uusinta kromosomitekniikkaa. Tunnetuimmat luokitukset ovat yhdysvaltalaisen W.T. Swinglen (1943) ja japanilaisen T. Tanakan luokitukset (1966). Swingle oli ”yhdistäjä.” Hän luokitteli kaikki sitrukset 16 lajiin ja niiden alalajeihin. Tanaka oli ”erottelija.” Hänen kasviopissaan on 159 eri sitrushedelmää. Näillä sitrussivuilla esitellään valokuvan kera noin 200 eri sitrushedelmää. Lisäksi mainitaan toiset 100 näiden läheistä sisarlajiketta.

Asiasta enemmän: Katso Sitruskasvien luokitus

Sitrussivujen ryhmittely on kuitenkin tekijän oma ja siinä on otettu huomioon alan viimeisimpiä, mm. DNA-tekniikkaan perustuvia tutkimuksia. Sitrussivujen jaottelu perustuu joskus myös pelkkään  käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi limetit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan kokoelma useita ruoanlaitossa limettien tapaan käytettyjä  sitrushedelmiä. Sama koskee sitruunoita. Täysin yhtenäisiä ryhmiä ovat vain pomelot, greipit ja appelsiinit, joissa kussakin on vain yhden sitrustyypin lajikkeita.

Jokaisesta sitrushedelmästä on ensin mainittu sen ns. "latinankielinen nimi". Kasvin täydelliseen tieteelliseen nimeen kuluu auktori, henkilö, joka on kuvannut ja nimennyt kasvin. Nimi on mainittu laji- ja alalajinimien jälkeen. Viljelylajikkeilla ei yleensä ole auktorinimeä. Joihinkin nimiin kuuluu kaksi auktoria. Silloin vanhin on ensin suluissa ja toinen, joka määritelmää on myöhemmin täsmentänyt, on suluissa olevan nimen perässä.  Auktorin nimi esitetään usein lyhennettynä. Vain Carl von Linnéstä käytetään pelkkää alkukirjainta (L.). Vuodesta 1994 alkaen on vanhin laillinen luokitus oikea. Varmuuden vuoksi on latinankielisestä nimestä annettu yleisimpiä  muiden auktorien versioita eli synonyymejä. Sitten on mainittu suomenkielinen nimi.  Nimeä seuraa lyhyt  luonnehdinta ja maininta hedelmän eri käyttötavoista. Tunnetuimmista päälajikkeista on annettu joitain nimityksiä myös muilla kielillä tietäen hyvin että nimien kirjo on mittava ja alueelliset erot suuria.

Enemmän sitruskasvien suomenkielisistä nimistä: Katso Sitruskasvien nimet

 

D.J. Mabberley

Aikamme botanisteista D. J. Mabberley ansaitsee oman lukunsa sillä hän on esittänyt aivan uuden jaottelun paitsi Citrus-sukuun kuluville hedelmille, myös muille lähisuvuille. Hänen tutkimuksessaan3 australialaisista kotoperäisistä sitrushedelmistä hän sijoittaa kaikki nämä aiemmin Microcitrus ja Eremocitrus sukuihin jaotellut lajikkeet sukuun Citrus. Yllä mainittuihin ja omiin tutkimuksiinsa perustuen D.J. Mabberley on tehnyt 1997 esityksen4 syötävien sitrushedelmien uudeksi luokitukseksi. Tätä kaaviota on täydennetty Mabberleyn uusimman 2008 tutkimuksen5 tiedoilla.
 
   
Citrus-suvun uusi luokitus 

Tässä D.J. Mabberleyn luokituksessa on  kolme alkuperäistä sitrushedelmää: sukaattisitruuna, pomelo ja mandariini, joiden jälkeläisiä kaikki muut syötävät sitrushedelmät ovat seuraavasti:

1. Sukaattisitruuna (Citrus medica), jonka jälkeläisiä ovat
  • Citrus × limon, sitruuna (sukaattisitruuna × pomeranssi) ja sen lajikkeet ja risteymät kuten intianlimetti (palestiinanlimetti) ja volkamerinsitruuna.
  • Citrus × jambhiri, (sukattisitruuna × mandariini) karheakuorisitruuna, kantoninlimetti , otaheitenlimetti, rangpurinlimetti jne.
  • Citrus × bergamia, bergamotti, joka sitruunan tavoin on sukaattisitruunan ja pomeranssin risteymä
  • Citrus × aurantiifolia, limetti, (sukaattisitruuna × sitruuna × Citrus micrantha).

2. Pomelo (Citrus maxima), ja sen jälkeläisiin kuuluva ryhmä
    Citrus × aurantium
(pomelo × mandariini) johon kuuluu kolme pomelohybridiryhmää
  • Citrus × aurantium pomeranssi (pomelo × mandariini),  joka on perinyt enemmän pomelon kuin mandariinin ominaisuuksia.
  • Citrus × sinensis appelsiini (pomelo × mandariini) joka on perinyt enemmän mandariinin kuin pomelon ominaisuuksia. Tähän ryhmään kuuluvat myös kaikki appelsiinin, greipin ja mandariinin risteymät kuten tangelot ja tangorit että näiden uudemmat takaisinristeytykset.
  • Citrus × paradisi (pomelo × appelsiini) greippi
3. Mandariini (Citrus reticulata), joka sisältää kaikki mandariinilajikeet kuten tangeriinit, satsumat ja klementiinit.

D.J. Mabberleyn mukaan: "Tämä järjestelmä on käyttökelpoinen niin botanisteille kuin sitrushedelmien kasvattajille."

Enemmän sitruskasvien kasvitieteellisistä luokituksista: Katso Sitruskasvien luokitus
 'Red Valencia' veriappelsiini


Sukaattisitruuna


rangpurinlimetti 'Borneo'


Satsuma 'Kowano'


Myrtinlehtipomeranssi


Sukaattisitruuna


Bergamotti


Kaikkien näiden sitrushedelmätyyppien esittelyyn pääset sivun kautta.



Käytetyt lyhenteet
Limettisitruuna © C. Jacquemond / INRA

Persianlimetti, Citrus latifolia © C. Jacquemond / INRA

Klementiini © C. Jacquemond / INRA

Greippi 'Oroblanco' © C. Jacquemond / INRA
Kasvien nimissä on käytetty seuraavia lyhenteitä:         
sp. (species) =  laji
ssp. (subspecies) =  alalaji
syn. = synonyymejä, tieteellisen nimen yleisimpiä muiden auktorien versioita
var. (varietas) =  muunnos
cv. (cultivated variety) = viljelylajike, puutarhalajike (Merkintää ei enää tule käyttää. Viljelylajikkeet merkitään tieteellisen nimen jälkeen yksinkertaisten lainausmerkkien sisään isoilla alkukirjaimilla)
× = risteymä eli hybridi. × voi viitata yhteen kasviin: Citrus sinensis × C. reticulata kertoo, että kasvi on appelsiinin ja mandariinin risteymä. Merkintä voi viitata myös kokonaiseen lajiin:
Citrus × paradisi on greippien lajimerkintä ja kertoo, että ne ovat (appelsiinin ja pomelon) risteymiä.

Kasvien muun kielisissä nimissä on käytetty seuraavia lyhenteitä
DAN tanska FRA ranska
DEU saksa IND eräillä intialaisilla kielillä
ENG englanti ITA italia
ESP espanja LAT latina
FIN suomi SVE ruotsi


Valokuvat
Kaikki kuvat Sitrussivuilla on julkaistu oikeudenomistajan luvalla.
Valokuvien julkaisu- ja käyttöoikeudet ovat kuvien ottajilla tai julkaisijoilla, jotka on kuvan alalaidassa mainittu.
Valokuvista ja valokuvaajista on enemmän tietoa sivulla: Kuvat ja linkit.



Sitrussivujen tietolähteet

Sitrushedelmistä on valitettavan vähän suomenkielistä tietoa tarjolla; seikka, joka oli yksi kimmoke näiden sitrussivujen tekemiseen. Sitrussivujen kasviopilliset tiedot pohjautuvat mm. seuraaviin lähteisiin:

Editors: W. Reuther, H.J. Webber, L.D. Batchelor. University of California Press © 1967 Sitruskasvien kasviopillinen esittely. Sitrustiedon magnum opus, alan raamattu, joka on laajuudessaan ja perusteellisuudessaan ylittämätön ja nyt myös kokonaan Internetissä.

Walter T. Swingle: The Botany of Citrus and Its Wild Relatives (1943).  The Citrus Industry, Osa 1, luku 4. s. 190 - 430. Tunnetuin sitrusten taksonominen esittely, myös kokonaan netissä.

Robert Willard Hodgson: Horticultural Varieties of Citrus  (The Citrus Industry, luku 4.) s. 431 - 591.
Maailmanlaajuinen katsaus viljeltyjen sitrushedelmien puutarhalajikkeisiin.

Fresh Citrus Fruits. Edited by: W.F.Wardowski, S. Nagy, W.Grierson, Macmillan UK © 1986

Julia F. Morton: Fruits of Warm Climates, Creative Resource Syst., Inc. Miami, FL. © 1987, 505 s. Perusteellinen katsaus sitrushedelmien viljelylajikkeiden ominaisuuksiin ja käyttötapoihin. Esittelee myös kaikki muut lämpimän ilmaston "eksoottiset" hedelmät. Kokonaan myös netissä.

R. Cottin: Citrus of the World, A citrus directory, SRA - INRA - CIRAD © 2002. Sisältää 5500 sitrusten lajikenimeä synonyymeineen luokiteltuina tieteellisen, viljely- ja kauppanimen mukaan.

D.J. Mabberley: The Plant-Book, Second edition, Oxford University Press © 1997,  858 s.
D.J. Mabberley: The Plant-Book, Third edition, Cambridge University Press UK © 2008, 1037 s.
 

James Saunt: Citrus Varieties of the World,  Second edition, Sinclair UK © 2000, 160 s.

SRA - INRA - CIRAD Répartition des variétés par espèces, 2003
INRAn Korsikan sitruskoeaseman yli 1000 lajikeen luettelo

University of California, Riverside, Citrus Variety Collection, Citrus varieties  Kalifornian yliopiston tärkeimpien lajikkeiden luettelo.

University of California, Riverside, Citrus Clonal Protection Program, Variety data
CCPP sitruskloonipankin lajikeluettelo.

   RFLP analysis of the origin of Citrus bergamia, Citrus jambhiri, and Citrus limonia          
   Federici, C.T., Roose, M.L. and Scora, R.W. 2000. Acta Hort. (ISHS) 535:55-64
   http://www.actahort.org/books/535/535_6.htm
   http://plantbiology.ucr.edu/faculty/roose.html#2

   Citrus phylogeny and genetic origin of important species as investigated by molecular markers
   E. Nicolosi, Z. N. Deng, A. Gentile, S. La Malfa, G. Continella and E. Tribulato
   Istituto di Coltivazioni arboree, University of Catania, Italy. Theoretical and Applied Genetics 100(8): 1155-1166.

   http://www.springerlink.com/content/tjggcl5wyyu6l69d/

3
 
Australian Citreae with notes on other Aurantioideae (Rutaceae)
   Mabberley, D.J. Rijksherbarium, University of Leiden, Netherlands and Royal Botanic Gardens,
   Mrs Macquaries Road, Sydney, NSW 2000, Australia (1998)  Telopea 7(4):333–344.
   http://www.rbgsyd.nsw.gov.au/__data/assets/pdf_file/0003/73236/Tel7Mab333.pdf
 
4 A classification for edible Citrus    

   D.J. Mabberley,  Rijksherbarium, University of Leiden, Netherlands and
   Royal BotanicGardens,
Mrs Macquaries Road, Sydney, NSW 2000, Australia (1997)  Telopea 7(2): 167–172.
   http://www.rbgsyd.nsw.gov.au/__data/assets/pdf_file/0019/73216/Tel7Mab167.pdf

   
5
CITRUS Linnaeus, Sp. Pl. 2: 782. 1753.
   Zhang Dianxiang, David J. Mabberley, Fl. China 11: 90–96. 2008.

   http://flora.huh.harvard.edu/china/PDF/PDF11/Citrus.pdf

   CHEMICAL CONSTITUENTS OF ESSENTIAL OILS FROM THE RUTACEAE FAMILY
   M. A. Nor Azah, J. Abdul Majid, S. Abu Said , M. Z. Zaridah & Z. Mohd. Faridz
   Forest Research Institute Malaysia (FRIM)
   http://info.frim.gov.my/cfdocs/infocenter/highlight/IRPA_2005/Pg%20152-155.pdf

   Molecular characterization and genetic diversity among Japanese acid citrus based on RAPD markers 
   A. Asadi Abkenar and S. Isshiki 2002. Laboratory of Biotechnology and Plant Breeding, Saga University, Japan.

   Journal of Horticultural Science & Biotechnology
(2003) 78 (1) 108-112
   http://www.citrusvariety.ucr.edu/citrus/documents/JapaneseAcidCitrus.pdf

   Native Australian Citrus – wild species, cultivars and hybrids
   Primary Industries and Resources, Government of South Australia (PIRSA) FS No: 7/03
   http://www.ausbushfoods.com/new/upload/factsheets/ancitrus.pdf
   
Ponkanmandariini ©C.Jacquemond / INRA




Meksikonlimetti

 


yuzusitruuna




Napa-appelsiini 'Washington Navel'




klementiini 'Oroval'




ryppylimetti, Citrus hystrix




Greippi 'Star Ruby'



Sormisukaattisitruuna © C. Jacquemond / INRA
 


Citrus Pages
Sitrussivujen englanninkielinen versio Citrus Pages on hieman suomenkielistä laajempi. Kaikkien sitrushedelmäryhmien esittelyissä on englanninkielisessä versiossa esitelty lajikkeita, joita ei Suomessa ole saatavana. Mandariinien (Mandarins) esittelystä löytyvät uusimmat tangelo × klementiini × tangori hybridit ja mandariinien pienihedelmäiset lähisukulaiset (Mandarin relatives) sekä Citrus-suvun alasuku Papeda, johon kuuluu useita sitruunan tapaisia happamia hedelmiä.  Englantilaisesta versiosta löytyvät myös kumkvatit (Kumquats), kolmilehtisitrus Citrus trifoliata L. (Trifoliates), ruutakasvien  (Rutaceae) heimoon sisältyvän sitrushedelmien  alaheimon Aurantioideae (Citroideae) yleiskatsaus ja siihen kuuluvia muiden sitrussukujen kasveja (Citrus relatives). Näitä Citrus-suvun lähisukulaisia ovat kotoperäiset australialaiset sitrukset, joihin kuuluu useita eri luonnonvaraisia ja viljeltyjä hedelmäpuita. Muita syötäviä hedelmiä tuottavia sitrussukuja ovat mm. Aegle, Atalantia, Balsamocitrus, Clausena, Clymenia, Glycosmis, Murraya, Severinia, Triphasia ja Casimiroa.    



Ensimmäinen suomenkielinen kirja sitruskasveista

Sitrushedelmiä omasta puusta ja puutarhasta

Sitrushedelmiä omasta puusta ja puutarhasta

Vuonna 2009 ilmestyneestä Eva Rönnblomin kirjasta Citrus i kruka (Sitruksia ruukussa) on maaliskuussa 2010 ilmestynyt käännös, joka on saanut suomenkielisen nimen Sitrushedelmiä omasta puusta ja puutarhasta. Nimestä sen verran että taitavalla hoidolla sitrukset voi saada ruukussa kukkimaan ja kantamaan hedelmää, mutta Pohjoismaissa ei kuitenkaan sitrushedelmiä ulkopuutarhasta saa. Tämä on tietääkseni ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kirja pelkästään sitrushedelmistä. Siinä on paljon erinomaisia, koeteltuja neuvoja kasvatuksen eri vaiheista, talvetuksesta, lannoituksesta, kastelusta ja kasvien siirtämisestä kesällä ulos. Kirjassa on myös selkeät ohjeet siementen kylvöstä ja pistokkaiden ottamisesta. Hämmästyttävää on, että tekijä kertoo saavansa suosikkisitruunastaan yli 40 hedelmää vuodessa. Kirjoittaja on valokuvin ja piirroksin esitellyt myös harvemmin käsiteltyä aihetta, puiden leikkausta sopivaan kokoon ja muotoon eri tarkoituksiin.

Kirjan kasvitieteelliset tiedot ovat ajan tasalla ja nykyisen luokituskäytännön mukaisia. On ilo lukea tekstiä jossa latinankieliset nimet ovat kohdallaan ja myös oikein kirjoitettuja. Jopa kumkvattien suvut ja nimet ovat oikein. Suomenkielisten nimien kohdalla olisi kannattanut olla tarkempi. Kääntäjä on kylläkin ottanut suurimman osan nimistä hiljattain valmistuneesta sitruskasvien suomenkielisestä nimistöstä. Suomenkieliset nimet kirjoitetaan yhteen, pienellä alkukirjaimella ja ilman välimerkkejä. Kasvien nimissä ei käytetä -nen loppuisia määreitä. Niin sanotut ryhmänimet muodostetaan nykyisin tavallisista äidinkielisistä nimistä.
Kun kirjoittaja puhuu klementiinin ja satsuman sijaan oikeasta mandariinista hän tarkoittanee välimerenmandariinia, aiemmin Citrus deliciosa. Päättelen tämän hänen kuvauksestaan ja olen samaa mieltä siitä, että on sääli ettei sitä enää ole Suomessa kaupoissa. Kuka välittää siemenistä jos saa maistaa ja haistaa aromaattista ja hienoa aitoa välimerenmandariinia.
Suosittelen kirjaa varauksetta kaikille kasviharrastajille. Sitruskasvien kasvattajille kirja on arvokas tietolähde. Uskon että sen ohjeista on hyötyä myös muidenkin puuvartisten huonekasvien talvettamisessa ja hoidossa. Kirja on kauniisti ja runsaasti kuvitettu kirjoittajan itse ottamilla kuvilla. Heräteostona maksoin Akateemisessa 23,90 euroa. Netistä kirjaa näyttää saavan hintaan 17,20.




Internet-yhteensopivuus
Sitrussivuilla käytetyn runsaan valokuvamateriaalin ja tekstin yhteensovittamiseksi on Sitrussivut
joulukuusta 2009 alkaen muotoiltu 1280×1024 kokoiselle näytölle ja näkymään parhaiten
 Internet Explorer 8 ja Firefox selaimilla.


Näiden sitrussivujen suunnittelu ja toteutus on minun.
Kommentteja ja ehdotuksia voi lähettää alla olevaan osoitteeseen. Kerro toimimattomista linkeistä.
Kerro sitrushedelmistä, joita löysit kaupasta, mutta et näiltä sivuilta.

Sitrussivujen suomenkielinen versio on alunperin tehty täydentämään Jaakko Raholan syötäviä sanoja -hakemistoa.
Antoisia lukuhetkiä sitrushedelmien parissa


Jorma Koskinen

Lähetä sähköpostia Sitrussivuille 


Sitrussivut

Citrus Pages

     
Share




 Sivu p
äivitetty 6.4.10


http://citruspages.free.fr/yleista.html